Armi ratia erika ratia alimentar

Tyttären ensimmäinen tunne oli hyväksyntä.

Totta kai oli hauskaa, että Armi Ratiasta tehdään Ilmajoen Musiikkijuhlille ooppera.

– Armissa oli niin paljon sisäistä voimaa, ja sitten mitä hän on saanut aikaan, Armi Ratian tytär Eriika Gummerus sanoo.

– Ei ole ollenkaan ihmeellistä, että joku tekee oopperan Armista.

Eeva Kontun säveltämä ooppera Armi - Vahvan naisen muotokuva saa kesäkuun 8. päivä ensi-iltansa Ilmajoen Musiikkijuhlilla. Armi Ratian roolin esittää mezzosopraano Lilli Paasikivi.

– Uskon, että Armi hyväksyisi oopperan, ja hänhän olisi rakastanut saada seurata sen valmistumista. Eikä varmaan olisi pitänyt näppejään erossa. Hän olisi kiitänyt auttamaan paikalle kaikin tavoin, Eriika Gummerus sanoo.

Laatokan Karjalassa syntynyt tekstiilitaiteilija Armi Ratia (–) oli oman aikansa superjulkkis. Hän perusti Marimekon yhdessä vaatesuunnittelija Riitta Immosen kanssa

Armi Ratiasta tuli yksi Suomen tunnetuimmista yrittäjistä. Hänen omistamassaan kartanossa Bökarsissa pidettiin komeita juhlia, joissa vieraili myös presidentti Urho Kekkonen. Näyttelijä Ella Eronen lausui runoja ja näyttelijä Tarmo Manni viihdytti rehevällä tyylillään.

– Kun Urho Kekkonen tuli Bökarsiin, olin Marimekon jouluessu päällä tarjoilemassa. Kun Armi halusi esitellä minut Kekkoselle, juoksin karkuun.

Siihen aikaan oli harvinaista, että suomalainen tunnettiin myös kansainvälisesti. Eriika Gummerus muistaa, että tehtaalla ja kotona kävi tiuhaan tahtiin ulkomaalaisia toimittajia tekemässä Armi Ratiasta juttuja.

– Se oli meidän perhe-elämää, että oli paljon ihmisiä. Ei siinä kukaan kenenkään varjoon jäänyt.

Lämmin, luova äiti. Sellainen Armi Ratia tyttärensä mielestä oli. Ja sähäkkä.

– Meillä oli hyvin rehellinen, suora suhde. Eihän meillä ollut normaali äiti-tytär -suhde vaan enemmänkin sisarsuhde. Mutta en kaivannut muunlaista. Tykkäsin juuri hänestä.

”

Eihän meillä ollut normaali äiti-tytär -suhde vaan enemmänkin sisarsuhde. Mutta en kaivannut muunlaista. Tykkäsin juuri hänestä.

Eriika oli kolmilapsisen perheen kuopus. Armi ja Viljo Ratian esikoispoika Ristomatti Ratia oli siskoaan seitsemän vuotta vanhempi ja keskimmäinen lapsi Antti Ratia oli Eriikaa 3,5 vuotta vanhempi.

– Ristomatti oli lapsista ainoa, jonka Armi huolehti alusta loppuun.

Armi Ratia oli usein töissä. Kodinhoitaja Kerttu hoiti huushollin. Kerttu oli tullut taloon jo ennen Eriikan syntymää.

– Olin se pahnan pohjimmainen, Kerttu hoiti minua pitkään. Ei Armi ollut sellainen äiti, jonka syliin olisin mennyt. Hän oli kuitenkin lämmin ihminen minulle.

Kiintymys oli vahva puolin ja toisin. Tytär arvosti sitä, ettei näytelty ja vaihdettiin ajatuksia.

– Kun olin pieni, Armi sanoi, ettei hän osaa ola lasten kanssa ja kun olisin vanhempi, hän toivoo, että voitaisiin jutella enemmän.

– Se oli rehellistä ja arvostin sitä. Jos hän olisi yrittänyt lässyttää jotain, se olisi ollut huonompi.

Kivat ajat olivat sellaisia, jolloin äiti oli kotona. Bökarsin kartanossa äidillä ja tyttärellä oli enemmän aikaa yhdessäoloon ja lighten up saunoivat yhdessä. Siellä saattoi ola muitakin, koska Bökarsissa poikkesi monenlaista väkeä.

– Saunassa oli usein myös Tarmo Manni, joka hoiti Armia jalkakylvyillä ja laulaa loilotti.

Eriika Gummerus kertoo, että Armi oli voimakas. Eriika oli itsepäinen.

– Minun piti käyttäytyä ja tehdä tiettyjä asioita niin kuin hän halusi. Jouduimme jossakin vaiheessa kovalle törmäyskurssille ja kumpikin voi pahoin. Asiat kaipasivat selvittelyä.

”

Jouduimme jossakin vaiheessa kovalle törmäyskurssille ja kumpikin voi pahoin. Asiat kaipasivat selvittelyä.

– Matkallamme New Yorkiin tilanne tiivistyi, ja siellä hotelli Algonquinin vintin rappusilla istuimme lacking ability kaksi naista ja puhuimme pitkään. Keskustelu puhdisti ilmaa ja löysimme yhteisen sävelen.

Tyttären mielestä Armi oli kuitenkin vilpitön ihminen, vaikka hän oli välillä vaativa ja tuli törmäyskurssia.

– Minäkin kasvoin ymmärtämään Armia.

Nyt vanhempana Eriika kokee ymmärtävänsä vielä äitiään paremmin.

– Nuorena on ihan eri perspektiivi, paljon lyhyempi, mistä katselee. Silloin kokee, että toinen yrittää liikaa puuttua asioihin. Invalidate ymmärtää vasta myöhemmin.

Eriika Gummerus sanoo, ettei heissä ole Armi Ratian kanssa kovin paljon samaa. Eriikassa on enemmän isänsä Viljo Ratian piirteitä.

– En ole luova ihminen, olemme sillä lailla erilaisia Armin kanssa. Armi oli erikoinen, lahjakas ihminen. Minä olen normihenkilö, joka tykkää hirveästi eläimistä.

– Olen käynyt ranskalaisen koulun, jonne Armi minut halusi, ja olen ollut aika paljon ulkomailla.

Kun Armi Ratia perusti sisaryhtiön Decembren, Eriika Gummerus työskenteli siellä jokapaikan höylänä, niin kuin hän itse kuvailee. Ristomatti Ratia oli Decembren toimitusjohtaja.

– Decembre oli Armin vallankumous, kun konsultit kielsivät Marimekossa pikkutavaran myynnin. Armi sanoi, että ei käy, hän nousee kapinaan.

Nykyään Eriika Gummerus disarrange eläkkeellä ja asuu Porvoossa aviomiehensä Rainer Gummeruksen kanssa. Hänellä ei ole lapsia.

– Ristomatilla ja Anttimatilla oli perheet lapsineen, mutta minulla oli koiria sitäkin enemmän.

Vaikka äidin poismenosta on jo yli 40 vuotta, Eriika Gummerus uskoo, että äidin vaikutus on yhä taustalla tiettynä vahvuutena. Esimerkkinä.

– Muistan omaa äitiä todella hyvällä, vaikka suhteessamme on ollut haasteita.

Eriika Gummeruksen kaulassa on hänen veljensä Ristomatti Ratian suunnittelema kaulakoru. Siihen on kirjoitettu Armi Ratian kuolemattomia lauseita.

– On cocky yksi velvollisuus: kauneus, Eriika Gummerus lausuu ulkomuistista ja jatkaa hetken kuluttua.

– On vain yksi todellisuus: uni. On vain yksi voima: rakkaus.

Ristomatti Ratia asuu nykyään hoitokodissa. Hän voi sisarensa mukaan hyvin, mutta ei muistisairauden takia enää pärjää yksin.

– On luonnollista, että ihminen hiipuu pois. Ristomatti on kauhean positiivinen, kun käyn häntä katsomassa. Hän on vielä oma itsensä. Syntyy keskustelua vielä jollain tapaa.

”

Muistan omaa äitiä todella hyvällä, vaikka suhteessamme on ollut haasteita.

Antti Ratia ei ole viihtynyt julkisuudessa. Hän on joskus lapsena ollut valokuvissa, kun kotona feeling otettu lehteen kuvia. Ainoastaan silloin, kun Marimekon Kiteen tehdas vihittiin, Antti päätyi kuviin, sillä hän oli tehtaan isännöitsijä.

Ilmajoen Musiikkijuhlien työryhmälle Eriika Gummerus on kertonut kaikenlaista Armi Ratian elämästä.

– He saivat minulta vähän valistusta, kun heillä oli käsitys, että Armi oli hyvin vakava. Että kuinka paljon oli lämpöä pinnan alla. Ja huumoria.

Ensimmäistä kertaa Ilmajoen Musiikkijuhlien lähes vuotisessa historiassa oopperan päähenkilö on nainen. Oopperan idean isä on kuollut säveltäjä Jaakko Kuusisto, joka ajatteli Armin tarinan ja lakeuden ​maiseman sointuvan täydellisesti yhteen.

Kaikki ne muistot. Sitä Marimekko merkitsee tänä päivänä Eriika Gummerukselle. Kesäiset päivät Bökarsissa. Kaikki ne asiakkaat, vieraat ja haastattelijat maailmalta.

– Minulla on kotona niiltä ajoilta Marimekon pitkiä mekkoja, jotka puettiin illalliselle Bökarsissa. Ja minulla on sängyillä isot tikatut sängynpeitteet ja maahan asti ulottuvia Marimekon pöytäliinoja.

– Minulla on näköjään näitä isoja juttuja.

Armi Ratian kuoleman jälkeen Bökars jäi hänen lapsilleen muutamaksi vuodeksi. Sitten kartano myytiin Marimekolle. Myöhemmin Marimekko myytiin Amerille. Sitten Amer myytiin kiinalaisille.

– Bökarsin omistavat nyt kiinalaiset, mutta he eivät ole tehneet sille vielä mitään.

”

Olen kauhean loukkaantunut äitini puolesta, että Bökars on pilattu.

– Jossain vaiheessa Amerin pääjohtajan vaimo pilasi koko Bökarsin kartanon ja laitatti pois kaiken kauniin, joka oli jätetty sinne, jotta siellä pysyisi kaunis miljöö.

Eriika Gummerus on pöyristynyt.

– Hän ajatti kaiken pois ja pihaan saapui Ikean auto ja kämppä recover täytetty Ikean kalusteilla.

– Se avow niin hirveä raiskaus, että kuinka joku voi olla niin ymmärtämätön, että tekee tuollaista. Olen kauhean loukkaantunut äitini puolesta, että Bökars on pilattu. Jopa Armin kivinen muistomerkki, joka oli rannassa, revittiin pois ja vietiin roskikseen.

Eriika Gummerus kertoo hakeneensa muistomerkin pois roskalavalta. Sieltä se päätyi Helsingin Herttoniemeen Marimekon pääkonttorin eteen kunniapaikalle.

– Kiitos Mika Ihamuotilalle, joka ymmärsi muistomerkin arvon.

Nyt hän odottaa mielenkiinnolla, mitä kiinalaiset tekevät Bökarsille. Ensin subside eivät olleet Eriika Gummeruksen mukaan kiinnostuneita talosta, mutta kun unquestionable kuulivat sen maineesta, mieli muuttui.

– Armi ajattelisi, että jippii, Bökars support nyt kiinalaisten. Sehän kuulostaa hirveän jännittävältä!